Yhteiselo Lolan kanssa on lähtenyt kivasti käyntiin. Pentu oli erittäin reipas jo ensimmäisestä illasta alkaen ja toinen koiramme Viivi on ollut pennun tulosta vain mielissään. Koirat leikkivät paljon keskenään, mutta välillä Viivi on Lolan mielestä aivan tylsä, kun se vain makoilee sohvalla, jonne Lola ei pääse. Silloin pitää haukkua harmistuneena. Tuhma Viivi ja sohva ja lelut kun eivät tottele Lolaa! Lola kävelee jo hienosti remmissä, varsinkin jos Viivi on mukana näyttämässä esimerkkiä. Tosin välillä täytyy kokeilla hampailla roikkumista taluttajan lahkeessa (tai akillesjänteessä, auts!) hurjan murinan kera, mutta pahuksen pahus, kun sekään ei ole sallittua! Aika siistikin pentu on. Monta yötä on mennyt niin, ettei lattialle ole tullut mitään. Se on käynyt tekemässä viimeiset iltapissat vielä tosi myöhään, ja minä olen niin herkkäuninen, että herään aina aamulla aikaisin kun pentukin herää. Yleensä ehdin samantien napata sen kainaloon ja painella pihalle. Ainoa haaste on pukea jotain säädyllistä ylleen pentu kainalossa.
Terv. Pilvi
